Vihdoin ja viimein oli Vancenkin aika kasvaa. Sitä tässä onkin jo odotettu, sillä vanhukset alkavat ikävästi vanheta ja perijän paikka vapaana.

Uskoisitteko että tässä on Vance? Kyllä vain. Pojasta kehkeytyi todella komea mies ja luultavasti perijäkin vielä.

Edellinen tyttöystävä ei kyllä kelvannut perijän vaimoksi, koska nainen ei muuta tehnyt kuin bilettänyt ja pettänyt. Kuitenkin joskus teini-iässä Vance löysi stadista ystävän, vampyyrin, johon hän nyt aikoo tehdä syvempää suhdetta.

Pienen muodonmuutoksen kautta Kreivittärestä tuli todella nätti, vaikka nuo viirusilmät hieman epäilyttävätkin. Toivottavasti joka lapsi ei niitä saisi.

Perheellä oli joillain hieman vaikea suhtautua uuteen perheenjäseneen, mutta toivottavasti ajan kanssa kaikki tottuvat teräviin kulmahampaisiin ja punaisiin silmiin. "Hei katos vau vampyyrineiti talossani! Tervetuloa vain!", Ville hihkaisi iloisesti. Hän piti kaikki tasa-arvoisina ja halusi että Vancen uusi naisystävä viihtyisi heidän luonaan.

"Ihmeellistä nukkua nyt arkussa. Tai missäpä muualla kuoleet nukkuisivat", Bonnie mutisi Kreivittären laskeuduttua arkkuunsa. "Hei mutsi älä hei ny viitti. Vampyyrit ovat ihan kivoja ja tuskin ne nyt ihan kuolleita on jos tuossa vielä kävelee", Vaughan rohkaisi äitiään joka vain pyöritti silmiään. "Kaikkea sitä näkeekin ja joutuu kestämään", Bonnie sanoi ja lähti tekemään aamiaista.

***

"Auh!", Kreivitär kirkaisi ja huomasi pienen viiltohaavan sormessaan. "Kultaseni! Satutitko itsesi?", Vance juoksi keittiöön. Hänelle oli tullut pakkomielle suojella tyttöystäväänsä, vaikka Kreivitär tuskin tarvitsi suojelua. Ehkä olisi parempi jos Kreivitär suojelisi Vancea.

"Ähh pieni haava vain... Olet kyllä söpö kun huolehdit minusta noin paljon", Kreivitär sanoi ja painoi suukon Vancen huulille. "Heh kiitos", Vance sanoi punastuneena. "Oli minulla kyllä asiaakin sinulle. Nimittäin...", Vance jatkoi.

"Koska rakastan sinua ja sinä aivan varmasti minua toivoisin että elämämme jatkuisi yhdessä pitkään. Siksi pyydänkin sinua vaimokseni. Noh tuletko vaimokseni?", Vance sanoi ja iski silmää. Kreivitär pudotti muutaman ilonkyyneleen ja otti sormuksen rasiasta:

"Tottakai minä tulen!", Kreivitär hihkaisi. "Noh hyvä", Vance sanoi helpottuneena.

"Mutta ehkä minun on paras tehdä tämä loppuun", Vance sanoi. Kreivitär naurahti innokkaasti ja seurasi tarkkaan kuinka hänen tuleva aviomies koitti kokata mukamas paremmin kuin hän.

Vance onnistui ruuan kanssa ihmeen hyvin ja kihlapari sai asettua syömään keskenänsä. "Tuota nyt kun olemme kihloissa mielestäni lapsisuunnitelmat olisivat nyt oikein ajankohtaisia", Kreivitär vihjaisi ja niin jäivät vaivalla tehdyt spagetit pöytään homehtumaan.

Eih!! Toisaalta tämä oli odotettua. Ville tietysti ei huomannut mitään ja Vancekaan ei laittanut pahakseen.

Tosin Bonnie suuttui. Hän ei halunnut että hänen poikansa olisi kylmä kuollut vampyyri. "Tajuatko että veit poikani elämän! Nyt hän joutuu kyhjöttämään joka päivä arkussa", Bonnie raivosi. Kreivitär ei kestänyt kuunnella. Tottakai hän oli ollut hieman itsekäs, mutta hän halusi että saisi elää Vancen kanssa niin pitkään kuin mahdollista.

"Karkasit tänne?", Vance hymähti ja painoi nopean suukon kultansa poskelle ennen kuin istuutui. "Niin. Ääh toivon vain että tulisimme edes joskus toimeen äitisi kanssa. Sitten kaikki olisi täydellistä", Kreivitär sanoi hiljaa. "Niin. Täytyy vain antaa hänelle aikaa niin eiköhän hän totu sinuun", Vance sanoi rohkaisevasti ja sai Kreivittären naamalle pienen hymyn poikasen.

***

Suuri päivä tai no yö koitti viikon päästä, sillä Kreivitär halusi mahtua hääpukuun häissään, sillä raskaus alkaisi pian näkyä.

Vieraita ei kutsuttu, vaan häät pidettiin perheen kesken. Ville ja Vaughan olivat molemmat iloisia pariskunnan avioitumisesta, mutta Bonnie näytti hapanta naamaa.

<3

Häät olivat jatkuneet todella pitkälle yöhön ja vasta kuuden aikoihin alkoi olla jopa vampyyrit väsyneitä. Kreivitär varsinkin. Hän laittoi shampanja pullojen jämät jääkaappiin ja ajatteli sen jälkeen mennä suoraan nukkumaan.

Tosin Bonnie pysäytti hänet. "Luuletko nyt että voit purra meitä kaikkia kun olet suvussa? Mitä?", Bonnie uhosi. "M-mitä sinä n-nyt?", Kreivitär kysyi peloissaan. Ties mihin tuo vanha mamma pystyisi. "Sinä et vieläkään ole tervetullut sukuun ja minä kyllä teen sinusta lopun hinnalla millä hyvänsä", Bonnie uhosi lisää.

"Niin mutta kun...", Kreivitär yritti, mutta onneksi Vaughan saapui keskeyttämään ikävän välikohtauksen. "Öö mihi mä laitan tän kakun?", poika kysäisi ja katsoi kiusaantuneena äitiään. "Ihan sama!", Bonnie huudahti ja sai poikansakin pelkäämään.

"No mä laitan tän tiskikoneeseen. Noih hyvin mahtu. Nyt mä meen nukkuu", Vaughan sopersi nopeasti ja lähti sitten hiippailemaan yläkertaan.

Tällänen kuva tähän väliin. Mielestäni onnistunut maalaus tosin tuo ajatuskuplan pallo hieman häiritsee.

Wihii (:

"Kultaseni! Mahani on kasvanut. Eikö olekkin hienoa?", Kreivitär kertoi heti miehelleen. Vance laski katseensa mahaan ja hymyili: "Aivan mahtavaa. Meistä tulee vanhemmat", hän sanoi ja laski ruoka-annokset ja lähti halaamaan vaimoaan.

"Nyt täytyy mennä jossain tapahtuu jotain suurta. Kuulen itse kuoleman saapuvan", Kreivitär sanoi hätäsesti ja lensi kohti olohuonetta.

Niin kuin Kreivitär sanoikin että jotakin kamalaa tapahtuu. Niin kyllä vain. Bonnien ja Kreivittären sovintoa ei siis nähty, mutta toivottavasti hän ei nyt kauheesti pelottele haamuna.

Bonnie lähti oikein tyytyväisenä kohti taivasta. Hän ehti saavuttamaan armeija uran huipun ja sen takia platinahaudan.

"Etkö voisi tehdä jotain muuta kuin pelata?", Kreivitär kysyi. Bonnien kuolemasta oli kulunut jo viisi kuukautta ja kukaan ei ollut vielä entisensä. Tuskin olisi koskaan olemaankaan. Vauvankin olisi tarkoitus syntyä pian ja Kreivitär pelkäsi miten vauva saataisiin sopeutumaan tälläiseen perheeseen, jossa on juuri kuollut isoäiti.

"EI ÄÄH! Sä häiritsit! Mä olin just voittamassa ja ääh nyt mä joudun taas menee kaikki 100 kenttää läpi. Et kiitti vaa", Vaughan huusi ja aloitti pelin uudelleen.

"Mitenköhän minä selviän oman lapseni kanssa kun en selviä edes mieheni teiniveljen kanssa", Kreivitär huokaisi.

OUH! Tämä tietäneen jotain huonoa vai? Noh tietysti Krevittären synnytys alkoi juuri samaan aikaan. Mitäköhän lapsesta tulee kun salamatkin riehuu samaan aikaan. Jotain pahaa? Olisikohan Bonnie kironnut lapsen?

Tässä ihana tyttölapsi! Kelsey Donovan.

 

---------------------------------------------------------------------------------------

Hihii näin pian nyt teinkin sittenkin tän osan. Nyt voin olla jonkin aikaa hieman rauhallisemmin taas. Täytyis varmaan keksii jotain juonta, koska muuten tulee pelkkää tylsää perhe-elämää. Tai no ei se nyt niin tylsääkään aina ole, mutta niin.